100% maidoton

Käväisin viikonloppuna veljeäni tervehtämässä ja sain inspiraation alkaa 100% maidottomalle dieetille. Tähän mennessähän olen käyttänyt voita, jota onkin kyllä kulunut luvattomia määriä. Olen käyttänyt sitä kaiken paistamiseen, sosekeittojen maustamiseen, ruoan lisäkkeenä ja kastikkeena. Ööööh, ei ehkä ihan oikeanlaista käyttöä voille. Ja siitä saamani maitoproteiinien ja laktoosin määrä ovat luultavasti olleet melko korkeat, vaikka voissa niitä ei paljoa olekaan. Tuollaisella käyttömäärällä niiden kokonaismäärä nousee kuitenkin liian korkeaksi. Nyt aloitan siis täysin maidottoman ruokavalion ja toivon sen tuovan apua kasvojen, käsien ja jalkojen turvotteluun sekä viimeisiin pikkufinneihin.

Viimeksi tein tällaisen kokeilun, kun pidin maidottoman marraskuun. Se oli täysin tuhoon tuomittu yritys. Kaikki ruokavaliomuutokset olivat niin uusia minulle, ja kokeilin samalla jättää muitakin tekijöitä pois (kuten koisokasvit eli tomaatti, peruna, paprika, munakoiso), joten tuloksena oli vain täysin sekaisin oleva elimistö ja todella huonovointinen minä. Ihoni meni vain pahempaan kuntoon ja alkoi reagoida joka asiaan. Luulen sen liittyvän eniten kookosmaidon käyttöön, sillä sitä tuli käytettyä paljon maidon korvikkeena ja olen sittemmin päätynyt siihen tulokseen, etteivät kookostuotteet sovi minulle.

Nyt on siis tavoitteena löytää sopiva sijainen voille. Aion kyllä kokeilla vielä kookosöljyä, vaikka siitä onkin huonoja kokemuksia. Haluan kuitenkin olla täysin varma sopiiko se minulle vai ei, sillä se olisi täydellinen paistorasva. Voihan olla, että kehoni kuitenkin reagoi johonkin muuhun kuin kookosöljyyn, tai että se olisi sen verran parantunut, että alkaisi sietää kookosöljyn käyttöä. Toivotaan niin! Jos kookostuotteet kuitenkin jäävät pannaan, on seuraavana listalla palmuöljy. Löysin kaupungistani aasialaisen elintarvikeliikkeen, josta löysin tätä erikoisen ja todella epäilyttävän oloista öljyä. Mutta siinä on puolet tyydyttynyttä rasvaa, mikä tekee siitä paremman paistoöljyn kuin oliiviöljy. Kyllähän sitä Aasiassa käytetään laajaltikin, joten ei kai se kauhean vaarallista ole. Nyt on vain tärkeää päästä eroon voi-riippuvuudesta ja pysyä sataprosenttisesti erossa kaikesta maidosta.

Mistä sitten sain inspiraation? Juttelemme veljeni kanssa paljon ruoka-asioista ja opetamme toinen toisiamme näissä. Veljeni on seurannut minua ensin gluteenittomuuteen ja sen jälkeen muihin ruokavalion hienosäätöihin. Kun kerroin olevani melkein täysin maidoton ja sanoin sen toimivan, hänpä oli jättänyt voinkin pois ja alkanut täysin maidottomaksi. Nyt vierailulla käydessäni huomasin, että hänen ihonsa oli todella paremman näköinen. Hänellä on nimittäin aina ollut sellaista rosacea-tyyppistä punoitusta ihossa, varsinkin poskilla ja nyt se oli poissa! Whum, tuosta noin vain. Ja hänen kasvonsa olivat kapeammat, sillä hänelläkin on ollut turvotusongelmaa, ei vain niin pahaa kuin minulla. Olin aivan ihmeissäni. Voiko maito tosiaan olla niin suuri tekijä?

Eli tässä ei nyt muu auta, kuin alkaa täysin maidottomaksi. Hankalaahan se ei enää tässä vaiheessa ole, kun ainoa tuote, josta joudun luopumaan on voi. Ehkä tällä kertaa onnistumisen mahdollisuudet ovat paremmat. Postailen sitten myöhemmin, että kuinka muutos on vaikuttanut - vai onko vaikuttanut ollenkaan.

Kyllästynyt selittelemään!

Olin tässä jokin aika sitten viikon reissussa ja jouduin yöpymään tuttavieni luona. Eräistä syistä johtuen jouduin olemaan kahdessa eri perheessä. Reissu oli taas täyttä tuskaa! Voi niitä aikoja, kun saattoi vain mennä toisten luo ja syödä mitä tarjottiin eikä tarvinnut miettiä kontaminaatiota tai edes sitä mitä söi. Kunhan jotain sai. Mutta silloin kärsin moninaisista oireista ja se oli sitten se tekijä, joka sai oloni epämukavaksi vieraisilla. Ennen kaikkea hankalaa oli vatsan kurinat ja murinat ja kauheat ilmavaivat. Eli vaikka 100% gluteenittomuus onkin hankalaa ja välillä erittäin ahdistavaa, elän mieluummin näin kuin kärsin kaikista niistä menneisyyden vaivoista!

Toinen perhe oli ikäiseni pariskunta, joten heidän luonaan sain rauhassa laittaa itse ruokaa ja tehdä kaiken oman mieleni mukaan. Vaikka kahvit join kylläkin heidänkin keittämänään, mikä oli hieman kauhistuttavaa, sillä koko kahvinkeittimen ympäristö oli leivänmuruja täynnä. No, jos glutenoin itseni niin sitten glutenoin.

Toisen perheen vanhemmat ovat jo keski-ikäisiä ja perheen äiti on ruuanlaiton ylin ystävä. Eikä hän sallinut minun syödä omia ruokiani, vaan pakotti syömään talon ruokaa. Se ei ensinnäkään ollut low-FODMAPia, enkä voinut olla varma ruuan 100% gluteenittomuudesta, sillä siinäkin keittiössä oli jokaisen pöydän pinta kuorrutettu leivänmuruilla ja kaikella muulla epäilyttävällä. Toisten keittiössä ruokaileminen voi olla hyvin kauhistuttava ja traumatisoiva kokemus gluteenivammaiselle!

Kaikkein eniten reissussa minua alkoi tympäännyttää ruokavalioni selittely. Kävin myös koulussa enkä tietenkään voinut syödä koulun ruokaa, se on täynnä sellaisia aineita, joita en voi syödä. Ja taas piti selitellä luokkakavereille mitä syön ja mitä en ja miksi en syö ja ja ja... En jaksaisi selitellä enää! Onhan se outoa, kun en syö niin kuin melkein kaikki muut suomalaiset syövät, mutta teen sen terveyteni vuoksi. Miksi ylipainoiset saavat rauhassa syödä sipsiä, jätskiä ja limpparia eivätkä joudu selittelemään sitä kenellekään? Miksi sitä ei katsota pahasti? Miksi diabeetikot saavat vetää sokeria ja hiilaria niin paljon kuin napa vetää eikä sitä kukaan tuomitse? Mutta sitten kun minä haluaisin syödä terveellisesti ja tulla itse terveeksi ruokavalion avulla, se on jotain kamalaa ja todella outoa. Jotenkin alkaa ottaa päähän tämä meidän yhteiskunnan asenne ruokaa kohtaan. Että se on vain polttoainetta eikä sillä ole väliä, mitä sitä suuhunsa pistää kunhan kalorimäärä ei ylity eikä käytä eläinrasvaa. Siinä on ne ainoat ruuan kriteerit Suomessa! Kun taas kiinalaisessa lääketieteessä ensimmäisenä katsotaan ruokavaliota ja kuinka sen avulla voidaan parantaa sairauksia. Voih, toivottavasti jonain päivänä se tajuttaisiin täälläkin ja minä voisin lakata selittelemästä, että miksi syön niin kuin syön.

Että sellaista angstia tänään.. Oletko sinä joutunut selittelemään ruokavaliotasi? Vai ovatko erilaisia ruokavaliohoitoja kokeilevat ihmiset mielestäsi täysiä typeryksiä? Kerro mielipiteesi!

Porkkanakäsi!

Nyt kun on tätä vapaa-aikaa, niin tekstiäkin alkaa pukata. Tähän postaukseen laitan mukaan jopa kuvan, sillä tahdon todistaa, että käteni eivät ole aivan normaalit.. Ne ovat nimittäin pranssit kuin porkkana. Voi tietysti johtua siitä, että popsin paljon porkkanaa, mutta luulen että siinä on muutakin taustalla.

Itsehän en käsieni oranssisuutta huomannut ennen kuin ympärilläni olevat ihmiset alkoivat huomautella asiasta. Eräskin henkilö kysyi, että pesenkö käteni porkkanalla, kun ne ovat niin oranssit. No, en pese, mutta elimistössäni ei ole kaikki ok!

Lääkärin mukaan oranssit käteni johtuivat vain stressistä...

Itse epäilen syylliseksi gluteenia sekä kilppariongelmia. Olen lukenut ainakin sellaisen teorian, että kilpirauhashormonia tarvitaan beetakaroteenin muuntamiseksi A-vitamiiniksi, ja jos niiden hormonien kanssa on ongelmia, ei sitä muutosta tapahdu ja beetakaroteeni jää ihoon värjäten sen kellertäväksi. Olen myös lukenut joitakin keskusteluja, joissa on ihmetelty oransseja käsiä ja joku siellä kertoi vaivan loppuneen, kun hän oli ollut jonkin aikaa gluteenittomalla ruokavaliolla. Joillain sivustoilla mainitaan oranssi-ihoisuus kilpirauhasen vajaatoiminnan oireeksi, juuri edellä mainitun syyn vuoksi.

Mutta toivoa on, että voisin joskus olla hieman normaalimman värinen! Tässä teille todistusaineistoa käsieni väristä. Kuva on kyllä vuodelta 2012, jolloin sainkin eniten kuulla asiasta. Nyt se on ehkä hieman helpottanut, mutta vielä olen melko oranssi, varsinkin jos erehdyn syömään enemmän porkkanaa.

Onko sinulla kokemusta oranssista ihosta? Oletko päässyt siitä eroon ja mistä se johtui/johtuu? Olisi kiva kuulla kommentteja!

Lisää tuloksia ja SCD-epäonnistumisia..

Vielä tuli tässä viime yönä ja tänä aamuna kohdattua yksi uusi, todella tärkeä seikka gluteenittomuuden tuomista hyödyistä. Nimittäin kasvojen turvotuksen väheneminen! Ja nyt sen osoittamiseksi tuli tehtyä selkeä testi: kunnon itkupillitys-ilta.

Yleensä nimittäin kun itken, ovat kasvoni ja varsinkin silmäni aivan turvoksissa koko illan, ja aamulla vielä pahemmassa kunnossa. Nyt ihmetyksekseni heräsin silmillä, jotka sain auki! Ne ovat kyllä hieman turvonneet, mutta eivät mitään verrattuna siihen, millainen reaktio ennnen on tullut. Silloin näytin aina aivan turpiinsa kunnolla saaneelta mielipuolelta! Mutta nyt näytän täysin normaalilta, ihmiseltä enkä joltain muodottomalta ufolta. En voi muuta sanoa kuin vau, taas kerran.

Kasvojeni turvotus on siis muutenkin laskenut ja kasvoni ovat kapeammat. Toivon saman suunnan jatkuvan niin kauan, että saisin poskipääni näkyviin ja roikkuvat posket katoaisivat. Ja näiden kokemusten jälkeen uskon sen todella olevan mahdollista!

Sitä vielä pohdin, että mikä on se mekanismi, jolla nämä muutokset alkavat tapahtua gluteenin poisjättämisen jälkeen? Vai johtuuko se pelkästään gluteenittomuudesta? Olen nimittäin jättänyt pois kaikki viljat sekä maitotuotteet (ainoastaan voita käytän). Ovatko ne olleetkin suurempia tekijöitä asiassa? Onko jokin näistä ruoka-aineista aiheuttanut elimistössäni tulehdusta, joka on näkynyt finneinä ja turvotuksena? Onko gluteeni/vilja ylipäätään estänyt ravintoaineiden imeytymisen ja nyt saan rakennusaineita riittävästi, joten hiuksetkin alkavat kasvaa kunnolla? Vai onko minulla ollut kilpirauhasen kanssa ongelmia (johon voidaan liittää ohuet, kuivat hiukset, kuiva iho, turvonneet kasvot ym.) ja nyt gluteenin jätettyäni elimistö ei enää hyökkääkään kilpirauhastani kohtaan? Olisi erittäin mielenkiintoista tietää, mikä on se mekanismi näiden asioiden takana. Mutta selkeitä tuloksia olen nähnyt, oli teoria sitten mikä tahansa, ja niitä en voi kiistää.

SCD-epäonnistumisesta sitten. Olin jonkin aikaa hyvin tiukasti SCD-dieetillä. En kuitenkaan aloittanut sitä introlla, sillä ajattelin tehdä sen myöhemmässä vaiheessa. SCD-sallitut ruoat aiheuttivat kuitenkin sellaisia ongelmia, että dieetin toimivuus alkoi epäilyttää. Nimittäin syötyöni esimerkiksi herneitä, punajuurta ja omenaa sain sellaisen turvonneen raskausmahan, että jotain oli selkeästi vialla! Mahani turposi valtavasti ja olo oli tukala. Lisäksi iho kasvoissa oli näppyläinen ja taisi olla joku isompikin finni. Dieetti ei siis selkeästi toiminut.

Niinpä aloin tutkia asiaa. Näillä yhdistävillä, turvotusta aiheuttavilla tekijöillä löysin ongelmaksi FODMAPit. Lyhenne tulee sanoista Fermentable Oligo-, Di-, Mono-saccharides And Polyols. Se siis tarkoittaa tietynlaisia hiilihydraatteja, jotka alkavat käydä paksusuoleen päästyään ja aiheuttavat näin kaasun muodostumista ja turvotusta. Teoria liippaa mielestäni melko läheltä SCD:n teoriaa, jossa keskitytään ohutsuoleen päässeiden bakteerien (jotka eivät sinne kuulu) ruokkimisen lopettamiseen. Ongelmana molemmissa on siis vääränlaiset bakteerit suolistossa, joihin vaikutetaan hiilihydraatteja rajoittamalla.

Näiden bakteerien aiheuttamista ongelmista ei olla vielä ihan kartalla. Kuinka paljon ne ovat vaikuttamassa erilaisissa sairauksissa, kuten autoimmuunisairauksissa, iho-ongelmissa, mielialaongelmissa ym.? Mielestäni on selvää, että niiden vaikutus on merkittävä. Nykytutkimuskin alkaa kääntyä siihen suuntaan lukemieni artikkeleiden perusteella. Esim. täällä jotain:
http://chriskresser.com/you-are-what-your-bacteria-eat-the-importance-of-feeding-your-microbiome-with-jeff-leach

Nyt olen siis aloittanut low-FODMAP-dieetin, ja tällä kertaa voin sanoa tuntevani oloni oikeasti hyväksi. Ihokin näyttää taas peukkua, vaikka se nyt voi vaihtaa mielipidettään asiasta ihan milloin vain. Näillä siis mennään ja katsotaan, kuinka käy!

FODMAPeista aion kirjoittaa pian oman postauksensa. Kommentoithan, jos sinulla on kokemusta tästä ruokavaliosta!

Tuloksia, tuloksia..

No niin, nyt alkaisi olla jo aika kerrata hieman ruokavaliomuutosteni tuloksia. Huhtikuun lopulla tulee nimittäin 6kk täysin gluteenitonta elämää (muutamaa glutenoitumista lukuun ottamatta) ja sillä on todellakin ollut vaikutuksia!

Yksi merkittävimmistä ja ilahduttavimmista muutoksista on tapahtunut hiuksissani. Olen tässä parin kuukauden ajan seuraillut, kuinka hiukseni ovat alkaneet kasvaa aivan eri tavalla, pääni on täynnä lyhyttä vauvahiusta yltympäriinsä ja alkaa vaikuttaa tuuheammalta. En muista koskaan aikuisikäni aikana, että näin olisi käynyt. Olen aina ihmetellyt, jos olen jollakin nähnyt lyhyitä hiuksia sojottamassa ympäriinsä ja pitänyt niitä ruman näköisinä, mutta nyt olen TODELLA ylpeä omistani! Alan vihdoin saada "oikeat" hiukset, vau! Ja muutenkin hiukset tuntuvat vahvemmilta ja paksummilta ponnaria laittaessa. Myöskään viemärin ritilään ei suihkussa enää keräänny valtavaa hiustuppoa niin nopeasti kuin ennen, joten hiusten lähtökin on vähentynyt. Uskomatonta!

Mutta vielä uskomattomampaa hiuksissani on se, että korkea hiusrajani on alkanut kasvaa alemmas! Olen jo pitkään surkutellut korkeaa otsaani ja sitä, kuinka se vaikuttaa ulkonäkööni. No, nyt se on katoamassa. En halua tästä vielä liikaa innostua, sillä se voi olla vain omaa kuvitelmaani, mutta hiuksia on alkanut kasvaa otsallani sellaisissa kohdissa, joissa ei ennen ole ollut hiusta! Gluteenittomuudesta olisi varmasti apua karkaavaan hiusrajaan ja kaljuuntumiseen, joten monen keski-ikäisen miehen kannattaisi sitä varmaan kokeilla. Eikä siinä oikeasti menetä mitään!

Mitäs muuta on parantunut? Kasvojeni iho on alkanut rauhoittua, mutta siihen ei ole auttanut pelkästään gluteenittomuus vaan muutkin ruokavaliomuutokset ovat olleet tärkeitä. Nyt alan olla oikeilla jäljillä ruokavalion suhteen ja ihoni on melkein täysin sileä. Mutta matkaa on vielä jäljellä.. Kasvoni ovat myös kaventuneet, mutta siinäkin on vielä tekemistä. Toivon myös, että roikkuposkeni piristyisivät ja saisin kauniin, kiinteän ihon. Myös niskassani välillä kutinneet "patit" ovat kadonneet. En osaa yhdistää niitä muuta kuin gluteeniin, sillä nyt niitä ei enää ole. Tai ainakaan toivottavasti, ne ovat nimittäin aiemminkin tehneet katoamistemppuja ja palanneet sitten palanneet takaisin. Mutta tällä kertaa ne ovat pysyneet poissa jo niin kauan, että uskon niiden jääneen lopullisesti.

Lisäksi sydämen muljahtelu on pysynyt melko lailla poissa. Välillä olen siitä vielä kärsinyt, mutta se on aina ollut yhteydessä glutenoitumisiin, joten yhdistän ne toisiinsa. Olen myös ollut hyvin virkeä ja innostunut, toisin kuin esim. viime kesänä. Nykyään jaksan tehdä asioita, vaikkakaan en vielä samaan tahtiin kuin joskus lukioikäisenä. En ole myöskään itkeskellyt paljoa, mikä voi kyllä johtua stressaavan elämäntilanteen loppumisestakin. No, olo on kuitenkin psyykkisestikin parempi. Suosittelen kyllä kaikille masentuneille gluteenitonta tai jopa low-FODMAP-ruokavaliota. (Siitä kerron myöhemmin..)

Mitä vielä odotan tapahtuvaksi?

Tahdon todella päästä eroon kuivasta, taikinamaisesta ja supervaaleasta ihostani. Tahdon myös kiinteän ihon kasvoihini ja eroon tästä pullanaamasta! Se on ehkä suurin odotukseni. Lisäksi innolla seuraan hiusteni muutosta ja kasvua. Toivon senkin suhteen vielä suuria. Toivoisin myös, että pääsisin näistä turhista allergioista ja ruokavalio-ongelmista eroon ja voisin alkaa syödä normaalisti! Ja se on kyllä odotettavissa, kunhan suoleni parantuu. Muiden ruokavaliomuutosten myötävaikuttamana odotan myös hampaideni kunnon dramaattista paranemista. Ehkä nämä kaikki eivät tule toteutumaan, mutta saahan sitä tyttö toivoa!

Toivottavasti nämä positiiviset tulokset saisivat sinutkin innostumaan gluteenittomuudesta, sillä se oikeasti kannattaa! Ainakin, jos koet että sinulla on jotain terveysongelmia.

Oletko itse kokeillut gluteenitonta tai jotain vastaavaa ruokavaliota? Oletko huomannut hyötyjä? Kommentoi rohkeasti, olisi kiva kuulla muiden kokemuksia!

Kalakauppiaan kaveriksi

SCD:n myötä olen innostunut liha/luuliemistä. Niitä voi tehdä melkein mistä eläimestä tahansa: naudasta, kanasta, lampaasta, vuohesta, rasvattomista kaloista.. Maku ja liemen terveysvaikutukset vaihtelevat käytettävän eläimen ja valmistustavan mukaan.

Tähän mennessä olen kokeillut kanalientä, joka on ollut herkullista, sekä naudanluulientä, joka oli kuvottavaa! Juuri nyt padassa on hiljalleen keittymässä kalalientä, johon pitäisi kohta käydä lisäilemässä sipulia ja porkkanaa mausteeksi. Kalaliemestä olen erityisen innoissani, sillä sen pitäisi olla kaikkein maukkainta ja terveellisintä näistä liemistä. En vielä oikein tiedä miksi, mutta ehkä se liittyy kalanpäiden sisältämään jodiin ja runsaaseen gelatiinipitoisuuteen.. No, kunhan saisin sen geeliytymään, olisin tyytyväinen!

Liha/luuliemen keitossa geeliytyminen on nimittäin todella tärkeä asia. Se kertoo siitä, että liemeen on irronnut gelatiinia, joka on yksi liemen tärkeimmistä terveystekijöistä: se korjaa suolen pintaa (esim. gluteenin aiheuttamilta vahingoilta), parantaa ihoa ja hiuksia sekä ikeniä ja vaikuttaa monia muitakin asioita kehossa. Kanaliemiä en ole oikein saanut geeliytymään. Siihen voi olla monia syitä, esim. liikaa vettä tai liian kova/ei riittävä lämpö. Naudanluista sainkin sitten kunnon geelin, mutta keitin niitä kauemmin ja hieman kovemmalla lämmöllä. On melko vaikeaa tulkita, mitä resepteissä tarkoitetaan miedolla lämmöllä keittämisellä.. Lihaliemen keittäminen onkin oma taiteenlajinsa!

Selkiyttääkseni lihaliemen tarpeellisuutta terveydelle, listaan teille 5 parasta syytä juoda/käyttää sitä:

1. Korjaa läpäisevän suolen sekä parantaa allergioita.
       Lihaliemen sisältämä gelatiini korjaa suolistossa olevia vaurioita, niitä pienen pieniä reikiä, jotka päästävät proteiineja sulamattomana verenkiertoon - aiheuttaen allergioita ja yliherkkyyttä. Huono ruokavalio, stressi ja gluteeniyliherkkyys ovat tekijöitä, jotka aiheuttavat liikaa läpäisevyyttä suoleen. Erityisesti proliini, gelatiinin sisältämä aminohappo, korjaa suolen pintaa.

2. Pitää hiukset, kynnet ja ihon kauniina.
       Eläimen luista irtoaa keittäessä kollageenia, joka muuttuu gelatiiniksi, eli siksi ainesosaksi, joka saa liemen hyytelöitymään. Kollageeni vähentää ryppyjä ja selluliittia sekä siloittaa ihoa. Se on siis tärkeä ainesosa kauneuden ylläpitämisessä. Ja sitähän on nykyään melkeinpä jokaisessa anti-age-tuotteessa..

3. Sisältää tärkeitä aminohappoja.
       Arginiini, glysiini, proliini ja glutamiini ovat aminohappoja, joita elimistö voi valmistaa itsekin, joten niitä ei ole välttämätöntä saada ravinnosta. Elimistön kyky muodostaa näitä aminohappoja vaihtelee kuitenkin paljon, ja sairaudet tai stressi haittaavat sitä. Sen takia niitä olisikin tärkeä saada perinteisistä ruoista, kuten lihaliemestä. Näillä aminohapoilla on monia parantavia vaikutuksia, kuten immuunisysteemin parantaminen, kasvuhormonin tuottaminen, elimistön puhdistaminen myrkyistä, nivelten ja rustojen vahvistaminen ja lihasmassan säilyttäminen. Superfoodia siis!

4. Säästää proteiinin syönnissä.
      Kuten jo aikaisemmassa pointissa mainitsin, aminohapot auttavat säilyttämään lihasmassaa ja ehkäisevät sen kulumista. Samalla ne myös auttavat paremmin hyödyntämään ravinon proteiinia, joten lihaa ei tarvitse syödä niin paljon. Siinäpä onkin varsinainen urheilujuoma bodaajille!

5. Korjaa hampaasi.
      Jos kärsit iensairauksista tai reikäisistä hampaista, luuliemi on juuri sinua varten! Olen lukenut muutamaa blogia, joissa kirjoittajat ovat saaneet korjattua parantumattomissa olevia hammasvaurioita ja iensairauksia. Luuliemen sisältämä gelatiini on nannaa ikenille, ja mineraalit hoitavat hampaita. Hampaat ikään kuin mineralisoituvat uudelleen. Tätä odotan itsekin, sillä minulla on ongelmia ikenien ja hampaiden kiilteen kanssa. Tästä postausta myöhemmin! Sillä aikaa kannattaa tutkia tätä blogia:

http://www.extremehealthradio.com/how-i-remineralized-my-teeth/


Otsikkoon päästäkseni, olen monien blogikirjoittajien innoittamana mennyt tutustumaan paikalliseen kalakauppiaaseen, sekä myös lihakauppiaaseen. Tänään vierailin mukavan kalakauppiaan luona, jolta eilen ostin muikkuja ja tänään sain ilmaisen satsin kalanperkuutähteitä. Nyt on sitten kalanpäitä kiehumassa kattilassani. Ei ehkä kuulosta joka tytön lempiherkulta, mutta mitä sitä ei tekisi terveyden ja kauneuden tähden?

'Ei kiitos, olen dieetillä'

Olen päättänyt ryhtyä dieetille. Siis ihan oikealle, kunnon dieetille, joka kestää rajatun ajan ja sen jälkeen voin taas syödä mitä huvittaa. Siis ihan mitä vain? No, ainakin melkein..

On mielestäni hassua ajatella, että ryhdyn dieetille. Olen nimittäin ihannepainossani ja täydellisen tyytyväinen siihen. Ja dieettihän yleensä yhdistetään liikakilojen karistamiseen: syödään hetken aikaa rajoitetummin, vaikkapa vain kaalisoppaa, jotta laihdutaan muutama kilo tai enemmänkin, ja sitten jatketaan elämää taas tavalliseen tapaan. Tämähän ei ole toimivaa, sillä jos elämäntavat eivät muutu, paino nousee takaisin - yleensä plussakilojen kera. No mitä järkeä sitten on ruveta dieetille?

Minun tapauksessani kyse ei ole painon pudottamisesta, sillä olen täysin tyytyväinen painooni. Kyse on jostain paljon isommasta, nimittäin kokonaisvaltaisesta terveydestäni. Olen jo parin vuoden ajan hehkuttanut kaikille mahdollisille tapaamilleni ihmisille gluteenitonta elämää, kuinka se parantaa kaikki sairaudet ja iho ja hiukset hehkuvat. Olen kuitenkin saanut huomata, ettei gluteenittomuus olekaan tie taivaaseen ja tee minusta täydellisen tervettä kuin taikasauvaa heilauttamalla. Sairauksien juuret ylettyvät syvälle erilaisten muuttujien soppaan, ja siitä sopasta on miltei mahdotonta löytää ratkaisuja kaikkeen! Kyllä, oloni on parantunut huomattavasti gluteenittomalla, varsinkin kun aloin toteuttaa sitä 100% enkä enää vieraile kebappiloissa:
http://hormonihyrraa.blogspot.fi/2013/10/no-more-kebap.html.
Ihoni parani melkein kokonaan gluteenittomuuden myötä, samoin vatsavaivani ja monet muut pikkuvaivat. Kuitenkaan en koskaan ole päässyt kaikesta eroon, ja ihoni on edelleen ollut superherkkä, ja aina on löytynyt vähintään yksi finni. Lisäksi kilpirauhaseen liittyvät oireeni ovat tuntuneet vain pahenevan vuosien myötä, joten olen vihdoin valmis myöntämään, etten olekaan löytänyt kaikki-syövät-ja-AIDSin-parantavaa ratkaisua.

Mutta siihen suuntaan olen matkalla. Jokin aika sitten aloin tarkemmin tutustua jo aikaisemmin vastaan tulleeseen dieettiin: SCD eli Spesific Carbohydrate Diet. Mainitsin tästä jo viime postauksessani, mutta nyt aion tosissani ryhtyä dieetille, ilman lipsumisia! Olen nimittäin erittäin vakuuttunut siitä, että kun olen tällä dieetillä riittävän kauan, alkaa suolistoni kunto vihdoin parantua. Kuka tietää, ehkä paranen gluteenivammaisuudestanikin? En nimittäin tiedä, onko tämä vammaisuuteni keliakiaa vai gluteeniyliherkkyyttä vai läpäisevän suolen aiheuttamaa reaktiota. Sen näkee sitten aikanaan, ehkä. Mutta jos oireeni johtuvat vain suolen läpäisevyydestä, voisivat reaktioni lakata suolen parannuttua. Miten helpottavaa olisikaan se, etten joutuisi enää olemaan kauhuista sekaisin, jos joudun syömään jonkun toisen laittamaa ruokaa enkä voi luottaa, ettei siihen ole päässyt gluteenin hiukkastakaan.

SCD:tä on alun perin käytetty keliaakikkolapsille parantamaan heidät oireettomiksi. Tästä voisi kirjoittaa pitkän historian, mutta en avaa sitä sen enempää tässä. Jos sinua kiinnostaa, voit käydä googlailemassa aiheesta. Long story short, minulla on edelleen huomattavasti keliakian oireita, ja tahdon niistä eroon. Tämän ruokavalion avulla sen pitäisi onnistua. Dieetissä jätetään ruokavaliosta pois kaikki disakkaridit, laktoosi ja tärkkelys, sillä ne ovat niin hitaita elimistön sulattaa, että ne ruokkivat pahoja bakteereita ohutsuolessa. Käytännössä se tarkoittaa, etten syö maitotuotteita (paitsi itse hapatettuja ja voita), tärkkelyskasviksia (perunaa, lanttua, bataattia..), viljoja enkä palkokasveja. Kaikki muu sokeri on kiellettyä, paitsi hunaja ja kypsät hedelmät kohtuudella (1-3 hedelmää päivässä). Tarkat listat on myös löydettävissä netistä. Lisäksi syön hapatettuja kasviksia, joista saa hyviä bakteereita sekä liha/luuliemiä, jotka parantavat suolen pintaa.

Näillä mennään nyt ainakin jonkin aikaa. Päivitystä on tulossa siitä, kuinka iho ja muut oireet pärjäilevät!